Sjön Pöyrisjärvi - ett träsk för fridfulla själar

Suurin osa Pöyrisjärven erämaa-alueesta on puurajan yläpuolella: kun Näkkälän kylästä lähtee paarustamaan kohti pohjoista, muuttuvat puut koivupensaiksi ja loppuvat sitten lähes kokonaan. Siellä täällä yksinäinen koivunkäppyrä yrittää selvitä ankarassa avomaastossa.

Pöyrisjärvellä on tilaa hengittää. Itse muistelen kaamoksen synkkinä hetkinä pari kilometriä autiotuvan eteläpuolella avautuvaa rannatonta nummimaisemaa. Se näky sielun verkkokalvoilla laukaisee stressiä ja auttaa kestämään pimeyttä.

Suurin osa alueesta on vetisiä, kulkukelvotonta suota. Aluetta hallitsee iso, matalarantainen (Pöyris)järvi ja muutama pienempi lompolo (tai lommol, niin kuin niitä siellä päin kutsutaan). Erityisen hieno on Pöyrisjärven pohjoispuolella oleva Maaterlommol, jonka itäranta on korkea hiekkadyyni. Dyyni tekee lammesta epätavallisen näyn suomalaisessa luonnossa.

Tasaista nummea halkovat pitkät, pohjois-eteläsuunnassa kulkevat, jääkauden muovaamat dyynijonot. Dyynit tarjoavat oivan kulkutien soiden poikki. Lisäksi maisemat ovat dyynien huipulta huikeat. 

Erämaassa on joitakin poromiesten kesämökkejä ja yksi metsähallituksen varaus/autiotupa. 

Pöyrisjärven reitit 

Metsähallitus varottaa, että Pöyrisjärvi on "kokeneen ja hyvin varustautuneen" retkeilijän vaelluskohde. Yksi syy siihen on se, ettei Pöyrisjärvellä ei ole kansallispuistoista tuttuja viitoitettuja reittejä. Siksi Pöyrisjärvelle lähtevän pitää osata ainakin suunnituksen alkeet.

Noh, totuus (= kirjoittajan mielipide) ei ole ihan näin karu. Ensinnäkin Pöyrisjärven seutu on etupäässä puutonta tasamaastoa, jossa näkee kauas. Kun seurailee ympäristöään samalla kun kulkee, on vaikea eksyä. 

Toiseksi järvi hallitsee aluetta ja sen näkee kaukaa. Järven avulla on helppo pysyä suunnassa, olipa sitten tulossa tai menossa. 

Kolmanneksi alueella risteilee selkeitä mönkijäuria. Niitä seuraamalla alueella on helppo liikkua. Kartasta urien logiikkaa voi olla hieman vaikea oivaltaa, mutta maastossa se kyllä aukeaa: urat on vedetty siitä, mistä on voitu. Niiltä ei juurikaan kannata poiketa, ellei ole valmis kahlaamaan upottavassa suossa.

Tietty erämaassa haasteitakin on. Järven kiertäminen hiekkaista rantaa pitkin vaikuttaa kivalta päivämatkalta, mutta reitille osuu muutama karskia asennetta vaativa kohta. Jos lähtee liikkeelle autiotuvalta ja kiertää järveä vastapäivään, kannattaa ihan aluksi seurata alaviistoon, kaakkoon lähtevää polkua, eikä järven rantaa. Sillä välttää pari kahlausta. Pian polku ampuu takaisin järven rantaan, mistä eteenpäin hiekkaranta jatkuu vaihtelevan levyisenä kaistaleena. Välillä noin polvenkorkuisen turvetöyräs tunkee vedenrajaan kiinni ja on noustava suolle kävelemään. Vain muutaman askeleen päässä rantaa seurailevalta polulta alkaakin sitten upottavat suot.

Järvenkierroksen suurin haaste on Pöyrisjoen suun ylittäminen. Joki itsessään on useita metrejä leveä ja reilusti toista metriä syvä (ja varmaankin pirun kylmä suurimman osa vuotta), joten sen kahlaamista voi suositella vain tosimasokisteille. Meidän tavallisten pelkureiden kannattaa kiertää järven kautta. Tavoite on kapean lahden toisella puolella nököttävä pajupuska, jonka takaa pääsee mönkimään kuivalle maalle. Järven pohja on jalkoja hyväilevää hiekkaa, eikä vesi nouse polvea ylemmäs. Järven pohjoisranta on soista rommakkoa, joten kahlaaminen ei vielä lopu rantakaislikkoon. Kengät kannattaa pukea jalkaan vasta 50 metriä ylempänä, tukevalla maalla.

Pöyrisjärven erämaan läpi kulkee 93 kilometrin pituinen, merkitsemätön pyöräreitti Kalmankaltiosta, erämaa-alueen itäreunalta Pöyrisjärven kautta etelään Näkkälään, mistä pääsee vanhaa postipolkua pitkin takaisin Hettaan, jos jaksaa polkea vielä 26 kilometriä lisää. Reitti on suurimmaksi osaksi helposti poljettavaa mönkijäuraa, mutta sisältää myös märkiä suo-osuuksia, pitkospuita sekä kahlattavia jokia, joten sitä ei voi suositella ihan vasta-alkajalle. Tarkemmat ohjeet rewindrin sivulta.

Kenelle Pöyrisjärvi sopii? 

Hieman toisenlaista lappia etsivälle vaeltajalle. Maisema on erilainen kuin missään muualla. Tuntureita ei alueelta löydy, mutta omintakeista lappilaista maisemaa kyllä.

Pöyrisjärvellä on ollut oma merkittävä roolinsa maastopyöräilybuumin synnyssä. Alue oli yksi ensimmäisistä erämaista, jossa pyöräily oli mahdollista. Se sopiikin pyöräilyyn loistavasti. Muun muassa innokkaana luontoliikkujana tunnettu toimittaja Peltsi Peltonen on valinnut Pöyrisjärven kierroksen Lapin pyöräreittien Top 3 -listaansa.

Kalastajat tykkäävät narrata Pöyrisjoesta ja Käkkäläjoesta taimenta ja harjusta. Pöyrisjärvessä on myös kuulemma siikaa. (Mutta nämä ovat kuulopuheita, kun en itse kalasta.)

Miten Pöyrisjärvelle pääsee?

Oman auton lisäksi Pöyrisjärvelle pääsee julkisilla melkein perille asti. Etelästä paras yhteys kulkee Rovaniemen kautta. Rovaniemelta menee bussi joka päivä Hettaan, josta eteenpäin on otettava taksi. Matkaa Hetasta polun alkuun on noin 40 kilometriä.

Entäs palvelut?

Pöyrisjärvi on erämaa, ei siellä mitään palveluita ole.

Näkkälän kylässä toimii Näkkälän eräpalvelut -yritys, jolta voi vuokrata retkeilyvarusteita ja ostaa mönkijäkyydin erämaahan. Hetta - Kautokeino -tien varrella on useita majoitusta ja ruokaa tarjoavia mökkikyliä. Samoin Hetasta löytyy monipuoliset palvelut, kuten suihku rähjääntyneelle kulkijalle.