Se, että liikunta on terveellistä, on tiedetty jo kauan. Erityisen terveellistä on liikkuminen metsässä, osoittavat lukuisat tutkimukset viime vuosilta.
Metsä vaikuttaa meihin monella tapaa. Metsä vaikuttaa osittain elimistöömme osittain henkiseen hyvinvointiimme. Fyysisiä vaikutuksia saavat aikaan eteeriset öljyt, fytonisidit, joita puut tuottavat suojautuakseen tuholaisilta ja se, että metsässä ilma on puhtaampaa kuin kaupungissa. Metsä tarjoaa myös rauhallisen ympäristön, jonka on todettu kohentavan esimerkiksi masennuksesta kärsivien ihmisten oloa.
Tutkimusten mukaan jo verrattain lyhytkin oleilu metsässä:
Tutkimusaineisto on edelleen osittain ristiriitaista ja riittämätöntä, erityisesti mitä tulee sairauksien hoitoon. Suurin hyöty luonnossa oleskelusta näyttäisi olevan ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa: säännöllinen liikkuminen metsässä auttaa ylläpitämään hyvää terveyttä.
Japani on yksi tutkimuksen uranuurtajista. Maassa on tehty systemaattista tutkimusta metsien vaikutuksesta terveyteen jo vuodesta 1990 lähtien. Maassa on myös viherterapian (japaniksi shinrin yoku) ammattilaisten oma yhdistys, jonka puheenjohtaja, tohtori Qing Li, kertoo alla olevassa lyhyessä videossa metsän terveysvaikutuksista.
Kuinka kauan metsässä pitäisi sitten vaellella, että siitä olisi terveydelle hyötyä?
Tohtori Lin mukaan jo 15 minuuttia metsässä laskee verenpainetta ja stressihormonitasoja elimistössä.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan viisi tuntia kuukaudessa luonnonhelmassa on vähimmäismäärä, joka kohentaa mielialaa ja vähentää stressiä. Tämän saa aikaa vierailemalla lähipuistossa 2-3 kertaa viikossa tai kaupungin ulkopuolella sijaitsevassa luontokohteesessa 2-3 kertaa kuukaudessa.
Tohtori Lin ohje terveelliseen elämään: “Älä mene lomalle kaupunkiin vaan luontoalueelle. Yritä päästä luontoon ainakin yhdeksi viikonlopuksi kuukaudessa. Käy puistossa ainakin kerran viikossa. Puutarhanhoito on hyväksi. Pyri kaupunkikävelyllä puiden alle äläkä aukioille. Käy hiljaisissa paikoissa. Myös veden lähistöllä on hyvä olla.” (Siteerattu teoksessa Williams, 2017)
Lähteenä on käytetty etupäässä Florence Williamsin Metsän parantava voima -teosta (Minerva 2017), sekä Washington Postin, The Atlanticin, Quartzin, Seuran ja Duodecimin artikkeleita.