Urho Kekkosen kansallispuistossa Saariselällä on yhdet Suomen hienoimmista retkeilymaastoista. Seikkailin tässä myös Koilliskairaksi kutsutussa erämaassa poikani kanssa elokuussa parisen viikkoa.
Suomen kuuluisin tunturi: Korvatunturi. Harva on kuitenkaan nähnyt tunturia ja vielä harvempi on vieraillut siellä, koska tunturi sijaitsee rajavyöhykkeellä, eikä sen rinteille saa kiivetä ilman erillistä lupaa. Korvatunturi on suomalaiseksi tunturiksi harvinaisen terävälakinen. Itseasiassa tunturilla on kolme huippua, yksi rajavyöhykkeellä, toinen rajalla ja kolmas Venäjän puolella. Tässä näkymä aivan rajanvyöhykkeen pinnasta pohjoispuolelta.
Tahvontupaa ympäröivä laakso on yksi hienoimmista tuvan paikoista Koilliskairassa. Tupa ja sauna sijaitsevat jyrkässä jokilaaksossa korkeiden mäntyä kasvavien harjujen keskellä. Laakso on rehevä ja siellä on kosteampi ja viileämpi mikroilmasto kuin ympäröivillä harjuilla. Niin viileä, etteivät siellä elokuussa viihtyneet edes hyttyset. Retkeilijät sitäkin paremmin...
Vongoivanjoki on kaunis, kirkasvetinen joki, jonka alkulähteet ovat jossain Reututunturin kuruissa. Joki virtaa pohjoisesta etelään kohti Jaurujokea. Joen länsirannalla kulkee kapea, karttaan merkitsemätön polku kohti Vongoivan varauskammia.
Koilliskairan korkein tunturi on Sokosti. Tässä näkymä Sokostilta itään. Taivaanrannassa siintävät Venäjän puolen tunturit. Tunturin huipulla on kännykkämasto ja vanha, lahoamaan päässyt autiotupa, jota on ilmeisesti käytetty tukikohtana maston huoltotöissä.
Sokostilta alkaa useamman tunturin muhkea juonto, jota pitkin pääsee näkemään muutamat UK-puiston hienoimmista kohteista. Kuvassa peräjälkeen kolme Riitelmäpäiden huippua, Lumipää ja takana Ukselmapää.
Sokostilta avautuu myös hieno näkymä Koilliskairan ehdottomalle vetonaulalle, Luirojärvelle. Järvi ja sen rannalla olevat autiotuvat ja kaksi saunaa vetävät retkeilijöitä puoleensa. 80 kilometrin reitti Kiilopäältä Luirojärvelle ja takaisin on puiston suosituin klassikkokierros. Jos olet suuntaamassa kesäaikaan järvelle, varaudu saunajonoihin.
Näkymä Ukselmapäältä. Tunturien laella rakka ja helppokulkuinen varvikko vaihtelevat.
Jäävirta koversi Ukselmapään kylkeen Pirunportin. Se kannattaa kulkea läpi, vaikka edellyttääkin parinsadan metrin nousua kummastakin suunnasta.
Avoimella tunturilla kulkija on nopeasti muuttuvien säiden armoilla. Mukaan kannattaa ottaa sadevarusteet, vaikka aurinko lähtiessä paistaisikin.
Ukselmapään toisella puolella piilottelee Paratiisikuru, joka on ehdottomasti kaunein näkemäni kuru Suomessa.
Sotavaaranojan kosket voi ylittää huteraa tukkisiltaa pitkin. Ei suositella korkeanpaikankammoisille.
Järjestän kesäisin vaelluksia UK-puistossa. Jos seikkailu Suomen hienoimmissa retkeilymaastoissa kiinnostaa, ota yhteyttä! Tilaa uutiskirje, niin saat tiedot retkien ajankohdasta ja ennakkovaraajan alennuksista ensimmäisenä.