Österlen - merta, hiekkaa, kukkaloistoa

Ruotsin matkailuyhdistys on valinnut maan retkeilyreiteistä kymmenen hienointa ja nimennyt ne signaturledeiksi. Valintaperusteena on ollut, että jokainen reitti esittelee oman maakuntansa luontoa erityisen hienosti. Yksi valituista on Skånen itärannikon Österlen.  

Lue lisää Svenska turistföreningenin Signaturledereistä täältä (ruotsiksi).

Österlen on yksi Ruotsin tunnetuimmista ja legendaarisimmista vaellusreiteistä. Noin 90 kilometrin mittainen reitti kulkee itärannikolla pohjois-etelä -suunnassa ja sen voi kulkea kumpaan suuntaan vain. Pohjoisessa reitti alkaa Brösarpin pikkukaupungin pohjoispuolelta ja etelässä sen voi hyvin aloittaa etelärannikon suurimmasta kaupungista Ystadista, vaikka virallinen alkupiste on jostain syystä Ystadista 10 kilometriä itään Nybrostrandin taajamassa. (Nybrostrand on hiljainen mökkitaajama, jossa ei ole juurikaan syytä pysähtyä.)

Vanhat pyökit ja tammet ovat tyypillisiä Etelä-Ruotsin metsille.

Pohjoispäässä reitti alkaa vehmaista jalopuumetsistä noin päivämatkan päässä rannikolta. Se kulkee ensin itään peltojen ja laitumien läpi. Rannikolle saavuttuaan reitti lähtee seurailemaan merenrantaa rantadyynien ja lehtometsien kautta kohti etelää. 

Laitumilla törmää karjaan ja hevosiin, ja vaikka eläimet suhtautuvat kulkijoihin tyynesti, on muutama yksinkertainen turvallisuussääntö hyvä pitää mielessä:  

• Lauman keskeltä ei kannata kulkea,  
• eikä emän ja karitsan väliin missään tapauksessa saa tunkea ja  
• koirat pitää pitää kiinni.  

Tunnelma on kuitenkin leppoisa ja molemminpuolinen huomaavaisuus riittää.  

Lehmät suhtautuvat kulkijoihin rauhallisesti. 

Rannikolla, Kivikin kaupungin eteläpuolella tullaan kansallispuistoon, joka on saanut nimensä Stenshuvudin lähes 100 metriä korkeasta kalliosta, joka jököttää rannikolla kuin valtava merimerkki. Sellaisena sitä paikalliset merenkulkijat ovatkin käyttäneet jo viikinkiajoista lähtien. 

Maisemat Stenshuvudin huipulta etelään ovat hienot.

Stenshuvudin kallio on ollut merenkulkijoille tärkeä merimerkki ikimuistoisista ajoista lähtien.

Lue lisää Ruotsin kansallispuistoista täältä.   

Reitin varrelle sattuu muutamat Ruotsin hienoimmista hiekkarannoista. Niistä legendaarisin on Sandhammerenin hiekkaranta maan kaakkoiskulmassa. Hiekkarannat ja kirkas vesi vetävät helteisinä päivinä kävijöitä puoleensa pitkien matkojen takaa. Hienoilla hiekkarannoilla ja särkillä on kuitenkin myös pimeä puolensa: Sandhammerenin niemen kiertävä laivareitti oli aikoinaan yksi Europan petollisimmista väylistä, sen vesillä väitetään olevan yli sata hylkyä.   

Sandhammerenissa riittää hiekkaa.

Aivan Ruotsin eteläkärjessä, 40 metriä merenpinnan yläpuolella on Kåsebergaåsenin harjujonon korkein tasanne, Kåsehuvud.    

Harjun laella seisovat Asan kivet: laivanmuotoinen kivirakennelma, jonka syntyhistoriaa tai käyttötarkoitusta ei tunneta. Laivalatomuksen arvellaan olevan rautakaudelta tai viikinkikaudelta, ja sitä on arveltu joko kulttipaikaksi, aurinkokalenteriksi tai jonkun tunnetun mutta sittemmin unohtuneen soturin tai kuninkaan muistomerkiksi. Tänä päivänä se on suosittu turistikohde, jota ihastelee noin 750 000 vierailijaa vuodessa. 

Asan laivalatomuksen hämärään jäänyt alkuperä lisää sen kiinnostavuutta. 

Ranta tarjoaa seikkailuja myös huimapäisemmille matkailijoille: lähes pystysuoraan putoava rinne saa aikaan nousevia ilmavirtauksia, minkä ovat huomanneet myös paikalliset liitovarjoilijat ja riippuliitäjät. Paikasta on muodostunutkin harrastajien mekka, jossa saattaa hyvänä päivänä nähdä kymmeniä varjoja. Myös turistit pääsevät kokeilemaan liitelyä: 180 eurolla saa ensimmäisen luokan tandem-lennon.  

Varjoliitämällä olisit jo perilä.

Katso video varjolennosta täältä.  

Österlenin luonto 

Skåne on tunnettu keltaisista rypsipelloistaan, mutta se on paljon muutakin: valkoisia hiekkarantoja, hämyisiä pyökkilehtoja, kanervanummia, hiekkadyynejä ja horisonttiin jatkuvia kukkaniittyjä ja laitumia. Luonto poikkeaa suomalaisesta: Rehevät lehtipuulehdot, erityisesti hämyiset pyökkimetsät hallitsevat maisemaa. Maa on kalkkipitoista, mikä vaikuttaa kukkien määrään: ¾ Ruotsin noin 40 luonnonvaraisesta orkidealajista esiintyy Skånessa.  

Meri ei Österlenillä ole koskaan kovin kaukana.

Metsät vaihtelevat kuivista mäntykankaista hämyisiin pyökkimetsiin. Ihmisen vaikutus näkyy myös luonnossa. Alueen tammimetsät hakattiin 1600-luvun suurvaltakaudella sotalaivojen rakennuspuiksi. 1700-luvulla hiekkaisille rannoille istutettiin mäntyjä estämään hiekan valumista mereen. Lukuisista eriskummallisista käkkyrämännyistä voi päätellä, ettei lajivalinta ollut paras mahdollinen.   

Kesäkuussa kukkivat rypsipellot ja luonnon kukkaniityt. Heinäkuussa puolestaan näyttävät reitin varren pikkukaupunkien lukemattomat puutarhat parastaan.  

Luonnon ainutlaatuisuudesta kertoo sekin, että reitin varrelle osuu kansallispuiston lisäksi lukuisia pieniä suojelualueita.  

Österlenin kaupungit 

Skånessa on ollut pysyvää asutusta jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Näistä rauta- ja merovingikauden asukkaista on runsaasti jäänteitä matkan varrella. Muun muassa kallioon hakatut nuijakuviot, hautakummut ja kivilatomukset kertovat alueen pitkästä ja monipuolisesta historiasta.  

Simrishamissa riittää kauniita puurtarhoja ja istutuksia ihailtavaksi. 

Itärannikon suurin taajama on Simrishamin vanha kalastajakylä, joka viettää 900-vuotisjuhliaan 2023. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran islantilaisissa saagoissa 1200-luvulla. Tuolloin Norjan kuningas purjehti kohti kaupunkia 300 laivalla päämääränään polttaa koko kylä maan tasalle. Reissu oli kosto Tanskan kuninkaalle, joka ei ollut pitänyt lupauksiaan. Meno Simrishamnissa on sittemmin huomattavasti rauhoittunut. 

Retkeilyreitin varrella olevat pikkukaupungit - Simrisham, Brovik tai Kivik - eivät ole kuuluisia matkakohteita, mutta sitäkin kuvauksellisempia merenrantakyliä, joille miehenkorkuiset salkoruusut antavat upean ilmeen.   

Ruotsille ominainen ilmiö ovat mökkitaajamat, joissa on vain paikallisten kesämökkejä. Vaikka ne kartassa näyttävät oikeilta kyliltä ja luonnossa esikaupungilta, ei niissä ole juuri mitään palveluita, ei välttämättä edes jäätelökioskia. Näitä ovat muun muassa Borrby Strandbad, Sanby strand, Löderups strandbad ja jo aikaisemmin mainittu Nybrostrand. Niiden varaan ei siis lounaita kannata jättää. 

Ruoka Österlenillä? 

Useiden satojen vuosien ajan Skånen tärkein elinkeino maanviljelyn ohella oli kalastus. Vaikka kalastuksen merkitys on 1980-luvun jälkeen romahtanut, on elinkeinon jäljet edelleen nähtävissä rannikon kylissä. Kalastuksen merkityksen huomaa myös ruokapöydässä: kaikki ravintolat tarjoilevat tuoreita merenherkkuja. Skagentoast, paistettu kampela ja tuore turska ovat tunnetuimmat herkut. Aterioiden saatavuus toki vaihtelee vuodenaikojen mukaan.  

Majoitus Österlenillä?  

Majoittuminen on helppoa: Matkan varrella on lukemattomia bed & breakfast -majoitusliikkeitä, jotka tarjoavat siistiä, turvallista ja mukavaa majoitusta yleensä kohtuulliseen hintaan. Kesällä 2022 kahden hengen yöpymiset aamiaisineen maksoivat noin 250€. Majoituksista voi myös yleensä ostaa lounaseväät muutamalla eurolla. Joskus ne ovat luksuspiknikkoreja, toisinaan aamiaispöydästä itsetehtyjä sämpylöitä.

Alueen majoituksia voi etsiä Österlenin omilta sivuilta.  

Lisäksi reitin varrella on lukuisia kaupallisia leirintäalueita, joilla on normaalit palvelut sekä useita alueita, jotka on varattu telttailulle. Näiden lisäksi Ruotsissa ovat voimassa jokamiehenoikeudet, jotka sallivat lyhyen yöpymisen myös merkitsemättömillä paikoilla.  

Ruotsin matkailuyhdistys ylläpitää useita retkeilymajoja reitin varrella. Ei kannata antaa käsitteen ‘retkeilymaja’ hämätä: ruotsalainen retkeilymaja poikkeaa suomalaisesta luokkahuonemajoituksesta. Yleensä Ruotsin retkeilymajoissa nukutaan omissa huoneissa, joissa on omat vessat ja kylpyhuoneet. Parhaimmissa saa luksusruokaa kohtuuhintaan. Muutamat hienoimmista B&B-paikoista Österlenillä ovatkin juuri retkeilymajoja.   

Matkailuyhdistyksen hakukone retkeilymajoista löytyy täältä.  

Havängin idyllinen retkeilymaja.

Kenelle Österlen sopii?  

Helppo reitti soveltuu kenelle tahansa kiinnostavissa maastoissa kuljeskelusta innostuneelle. Erityisen antoisa se on kasveista ja puutarhanhoidosta kiinnostuneille luontoharrastajille tai historiaa harrastaville kulttuurimatkailijoille tai aavoista merimaisemista kiinnostuneelle rantapummille.

Fyysisesti reissu ei ole vaativa, koska maasto on helppoa ja tiheä ravintoloiden ja majoituspaikkojen verkosto mahdollistaa sen, että reitin voi kävellä kevyen päivärepun kanssa. Teltat, makuupussit ja retkiruoat voi jättää kotiin. Österlen ei siis vaadi huippukuntoa, mutta kulkemisesta nauttii enemmän, jos peruskunto on edes kohtalainen.  

Österlen on muutakin kuin rapsipeltoja.

Miten Österlenille pääsee?  

Österlen on osa yli 1300 kilometrin pituista Skåneledeniä, joka kiertää koko maakunnan. Reissun voi aloittaa mistä vain reitin varrelta. Tukholmasta pääsee kesäaikaan junalla Ystadiin noin tunnin välein. Matka-aika on 5,5 tuntia ja hinta yhdeltä aikuiselta noin 100-150 euroa ajankohdasta riippuen.  

Pohjoispäässä Brösarp on yhteyksien risteyspaikka, joten matka kannattaa aloittaa tai lopettaa sinne. Bussi-juna –yhteys Tukholmasta Hässelholmin ja Kristianstadin kautta kestää hippusen yli kuusi tuntia.   

Ruotsin valtionrautateiden verkkosivun kautta voi kätevästi ostaa kaikki matkaan tarvittavat liput.   

Kesän 2023 reissut Österlenille

Järjestän kesällä 2023 kaksi eri reissua Österlenille. Ensimmäinen aloitetaan etelärannikolta Ystadista ja edetään juosten kohti Brösarpia. Toisessa tullaan rauhallisesti nauttien pohjoisesta takaisin etelään.  Ota yhteyttä, jos kiinnostaa!  

Galleriassa on lisää kuvia Österleniltä.